Tytön huoneen sisustusprojekti

IMG_0439

IMG_0443

IMG_0441

Täällä mennään melkoisen sisustuskuumeen kourissa tällä hetkellä. On hauska huomata, miten tämä raskaus saa aina pesänrakennus vietin käyntiin. 😀 Tosin, olen kyllä erittäin intohimoinen sisustaja, olin raskaana tai en.. Joka tapauksessa, tässä on hieman kuvaa siitä, miltä tytön huone näyttää tällä hetkellä. Tämän laittaminen on jäänyt aikalailla täysin kesken. Meillä oli tuossa pitkään pohdintana, että laitammeko tämän nykyisen asuntomme myyntiin ja ostamme isomman asunnon vai pysymmekö tässä. Tästä syystä emme ole halunneet alkaa porailemaan kiviseiniin ns. turhia reikiä. Nyt kuitenkin olemme päättäneet, että pysymme toistaiseksi tässä. Meillä on nimittäin haavena alkaa rakentamaan omaa taloa vuoden tai kahden sisällä, joten muutto tässä kohtaa olisi aika turha juttu. Pärjäämme hyvin tässä vielä muutaman vuoden ajan.

Jokatapaukessa pientä uudelleen järjestelyä on tehtävä. Tarvitsemme tytön huoneeseen lipaston vauvan vaatteita varten. Onneksi meillä on kodinhoitohuoneessa vaipanvaihtoa varten tarvittava tila, niin ei tarvitse hommata erillistä hoitopöytää tänne. Lisäksi tytölle täytyy kesän aikana hommata isojen tyttöjen sänky, kun pinnasänky siirtyy meidän huoneeseen uutta tulokasta varten. Näiden lisäksi täytyisi käydä verhokaupoilla. Huone (ja ikkuna) on melko pieni, niin tavalliset verhot tuntuvat raskailta täällä. Haluaisinkin huoneeseen jonkin vaalean laskosverhon. Plussaa olisi myös, jos verho olisi pimentävä, niin saataisiin tuo edellisten askukkaiden asentama liian pieni pimennysverho otettua kokonaan pois seinästä. Verhojen lisäksi ostoslistalla on muutama taulu, sekä pari hyllyä noille tyhjyyttä ammottaville seinille. Matto on kanssa hankintalistalla, mutta tällä hetkellä ei ole hajuakaan siitä, millaisen haluaisin. Jännityksellä odotan myös rakenneultraa, joka on muutaman viikon päästä. Tietysti etusijalla on, että saa tietää onko vauvalla kaikki kunossa. Mikäli hän kuitenkin haluaa paljastaa ultrassa kumpaa sukupuolta on, en yhtään vastustele tätä tietoa. 😀 Tästä huoneesta tulee kuitenkin jossain vaiheessa lasten yhteinen huone, niin ei viitsi täyttää sitä vaalenapunaisilla yksityiskohdilla, mikäli tulokas olisikin poika. Tällaisia totetuksia olisi siis tehtävälistalla tähän huoneeseen.

Myös muualle asuntoon on tiedossa pientä pintaremonttia. Tiedossa on mm. yhden seinän maalausta mustasta valkoiseksi, sekä harkinnassa on myös lattian vaihtaminen. Nykyinen lattiamme oli jo kovia kokeneen näköinen, kun muutimme tähän asuntoomme. Asunnossa on asunut yksi perhe ennen meitä, mutta pienten lasten pikkuautojen jäljet näkyvät armotta tässä herkässä parkettilattiassa. Asiaa ei ole yhtään edesauttanut meidän suhteellisen vilkas keskikonen snautseri, jonka kynnen jäljet näkyvät paikkapaikoin kivasti… Ajattelin näistä muutoksista kuitenkin tehdä ihan omat postaukset. Hauska sitten nähdä, miten pienellä vaivannäöllä voi saada ihmeitä aikaan. 🙂

-Rosa

Life

img_2930

Mukavaa maanantaita! Viime viikko meni suorastaan silmänräpäyksessä ohi. Viikko sitten saimme suru-uutisia lähipiirissämme ja samaan aikaan tyttäremme sairastui (jälleen) flunssaan ja korvatulehdukseen. Tällä kertaa flunssa tarttui myös minuun. Onneksi mies näyttäisi välttyneen tältä ja me tytötkin ollaan taas terveiden kirjossa. Viime viikko ei ollut mikään kaikista kevyin ja helpoin. Nuo suru-uutiset pysäyttävät aina miettimään elämää. Sitä, miten hiuskarvan varassa kaikki voi olla. Ruuhkavuosien keskellä kun elää, meinaa välillä unohtaa jopa hengittämisen. Tulee vain suoritettua päivästä toiseen. Tuntuu, että päivät ja viikot vain juoksevat eteenpäin. Kuitenkin viimeaikoina tullut mietittyä sitä, mitä meillä on jo. Vaikka paljon on asioita, mitä pitäisi tehdä ja saavuttaa, olen äärimmäisen kiitollinen ja tyytyväinen siihen, mitä olen jo nyt saavuttanut. Tiedän myös sen, että en tule koskaan olemaan valmis. Harvoin elämässä mikään menee silleen, kun on suunnitellut. Sen takia ei pitäisi liikaa suunnitellakaan. Vaan enemmän elää hetkessä ja luottaa siihen, että elämä kantaa. Luottaa elämään ja luottaa itseensä. Ihanaa viikonalkua kaikille! ❤

-Rosa

 

Raskausajan lisäravinteet

Heipä hei ja aurinkoista keskiviikkoa! Tänään ajattelin kertoa teille hieman omaa näkemystä lisäravinteista raskausaikana. Haluan kuitenkin painottaa sitä, että itse ajattelen, että kaikki lähtee puhtaasta ja monipuolisesta ruokavaliosta. Aina tämä ei kuitenkaan riitä. Sen koin kantapäänkautta esikoisen kanssa.

Olen aina syönyt perus terveellisesti ja monipuolisesti. Esikoista odottaessa en muistaakseni syönyt mitään sen kummempia lisäravinteita, kun raskausajan monivitamiinia ja maitohappobakteereja. Raskauden jälkeen en taas tainnut syödä, kun d-vitamiinia säännöllisen epäsäännöllisesti. Lisäksi vastasyntyneen vauvan kanssa ei tullut alkuun kiinnitettyä huomiota juurikaan siihen mitä söi. Kaikki oli niin uutta ja ihmeellistä ja tuntui, ettei voinut laskea sitä pientä vauvaa sylistä hetkeksikään pois, niin että olisi saanut tehtyä kunnon ruokaa. Kunhan vain söi jotain, niin se riitti. Noh tällainen “ei niin monipuolinen” ruokavalio lisättynä 8 kuukautta kestäneeseen imetykseen, niin voitte vain arvata miten olikaan takki tyhjä tuossa vaiheessa.

Aloin oireilemaan monella erilaisella tavalla. Atopia ja allergiat, joiden oireet olivat olleet poissa vuosikaudet, pahenivat 100%. Juoksin jatkuvasti näiden takia lääkärissä. Lisäksi imuunipuolustus oli aivan nolla. Olin jatkuvassa sairastelukierteessä. Milloin oli flunssaa, milloin korvatulehdusta ja milloin mitäkin. Silmätulehduksia taisi olla viisi puolen vuoden aikana. Antibioottia, kortisonitippaa ja kaikkea muuta sellaista vain hoidoksi. Kävin noihin aikoihin hoidattamassa myös pahentunutta migreeniä akupunktiossa, jossa hoitaja kysyi heti kun minut näki, että mitä on tapahtunut. Olin siis käynyt hänellä ennenkin hoitamassa mm. migreeniä. Hän käski minun samantien ottaa käyttöön mm. omegat, d- ja c-vitamiinin, maitohappobakteerit ja sinkin. Lisäksi hän kehoitti minua syömään paljon rasvaista kalaa, erilaisia hyviä öljyjä (kookos, oliivi) sekä avokadoa. Hänen ohjeensa oli liioitella ruuan kanssa. Syödä isompia annoskokoja ja laittaa kunnolla voita leivänpäälle ja samalla jättää sokeri hetkeksi pois kokonaan. Uskokaa tai älkää, mutta tämän jälkeen tämä sairastelukierre oli ohi. Eli aina se perinteinen ruoka ei vain itsessään riitä.

 

Jo raskautta suunniteltaessa suositellaan foolihapon käyttöä. Sitä tulisi jatkaa myös ainakin raskauden ensimmäisen kolmanneksen ajan. Itse ehdin syödä tällä kertaa noin kuukauden päivät foolihappoa, ennen kun tulin raskaaksi. Esikoisesta aloin syömään vasta ensimmäisen neuvolan jälkeen, koska en tuolloin tiennyt, että sitä suositellaan käytettäväksi (ja ihan normaalilta tuo lapsonen vaikuttaa ;). Kun tein positiivisen raskaustestin, vaihdoin foolihapot Femibion -nimiseen raskausmonivitamiiniin, jossa foolihapon lisäksi on muitakin vitamiineja.

Foolihapon lisäksi syön edelleen sinkkiä, jotta immuunipuolustus pysyy hyvänä sekä d-vitamiinia. Raskausmonivitamiini sisältää itsesään jo pienen määrän d-vitamiinia, mutta ottaen huomioon tuon taustani, suositteli lääkäri minulle kuuriluontoisena 50 mikrogrammaisen d-vitamiinilisän. Tuo purkki on pian syöty, niin varmasti tulen kevättä ja kesää kohden pienentämään annosta sen toivossa, että luonnon oma d-vitamiini, eli aurinko näyttäytyisi useasti.

IMG_0436

Koska ruokavaliooni ei juurikaan sisälly maitotuotteita, syön kalkkitabletteja neuvolan suosituksesta. Lisäksi joka ilta ennen nukkumaan menoa otan maitohappobakteerit. Tästä on todella paljon tutkimustietoa, kuinka paljon äidin bakteerikanta vaikuttaa myös sikiöön. Se voi ehkäistä mm. vauvalla allergioita ja atopiaa, joka on vahvasti perinnöllinen sairaus. Esikoisen kohdalla tuo ei valitettavasti toiminut, vaan hän peri tämän minun atooppisen ihon, mutta silti toivon, että tämän pikkukakkosen kohdalla se toimisi.

IMG_0433

Meillä on geeneissä korkea hemoglobiini. Esikoista odottaessa hemoglobiinini taisi olla huonoimmillaan 120. Edes sektio ja siitä aiheutuneet komplikaatiot ei kuluttanut rautavarastojani juurikaan. Tästä syystä minulle tulikin viime neuvolassa ihan puskista se, että hemoglobiinini oli tippunut raskausanemian tasolle. Olin ollut kyllä todella, todella väsynyt sekä kärsin muun muassa jatkuvasta pienestä päänsärystä ja sellaisesta ihmeellisestä sumeudesta. Ajattelin tämän kuitenkin kuuluvan näihin ihaniin raskausoireisiin. Kuitenkin kyse ei täysin siitä ollutkaan. Nyt muutaman viikon olen päivittäin ottanut tätä Floravital -rautavalmistetta ja voin sanoa, että olo on niin paljon parempi! Se jatkuva päänsärky ja sumeus on poissa sekä väsymyskään ei ole niin kovaa, mitä se ennen oli. Niin ihanaa!

Tänä päivänä kaupat ja apteekit pursuavat lisäravinteista. Kannattaakin käyttää aikaa ja ottaa selvää siitä, mitä lisäravinteita syö. Kannattaa myös mittauttaa omia vitamiiniarvoja aina silloin tällöin verikokeella. Tällöin tietää, mitä se elimistö oikeasti tarvitsee. Turhaan kun noita ei kuitenkaan kannata popsia. Esimerkiksi liika d-vitamiinin syönti on yhdistetty syövän riskiin sekä turha raudan syönti taas voi lisätä veren paksuuntumista. Lisäksi lisäravinteisiin saa helposti tuhlattua todella paljon rahaa. Joten tästäkin syystä, kannattaa ensin laittaa ruokavalio kondikseen ja sen jälkeen tarvittaessa ottaa apua vielä purkista. Energistä päivänjatkoa!

-Rosa

Etsinnässä tyylikäs hoitolaukku

1.Tinkafu  2.The urban sherpa 3.Petite Chérie

Esikoisen kohdalla ajattelin, että katson tilanteen mukaan, tarvitsemmeko hoitolaukkua ollenkaan. Pärjäsimmekin hänen kanssaan hyvin LV:n neverfullini kanssa. Reissaamme kuitenkin paljon ja nyt, kun pian tarvitsemme kahden lapsen vaipat ja muut tarvikkeet mukaan, ajattelin että olisi helpointa hommata hoitolaukku näitä varten. Plussaa olisi myös, että omatkin tavarat mahtuisi yhteen ja samaan laukkuun mukaan. 😉

Kuten varmasti aika monelle, tuli minullekin sanasta hoitolaukku mieleen jotain ei niin tyylikästä. Kun lähdin etsimään laukkua, kriteerini olivat käytännölisyys sekä ulkonäkö. Haluan hoitolaukun muistuttavan mahdollisimman paljon tavallista everyday-laukkua, jolla voisi olla mahdollisesti käyttöä myös lasten kasvettua isoiksi. Yllätyksekseni huomasin, että verkkokaupoissa on todella paljon hyvännäköisiä hoitolaukkuja. Joidenkin kohdalla tosin hinta hipoi aika korkealle ja itse en kuitenkaan ole valmis investoimaan tähän laukkuun yli 400€. Tällä hetkellä vahvoilla ovat nuo yllä olevissa kuvissa olevat laukut. Ne ovat mielestäni tyylikkäitä ja käytännöllisiä. Plussaa näissä on myös laukun sisällä olevat pienet taskut, sekä irroitettava olkahihna.

Lisäksi haluan vaunuihin tuollaisen pikkulaukun. Niin monesti olen tuollaista kaivannut! Esimerkiksi, kun lähdemme viemään koiraa ulos tai puistoilemaan, saisi tuohon kätevästi puhelimen ja avaimet mukaan. Lisäksi tuo olisi kätevä myös kauppareissuilla, kun ei välttämättä jaksa erillistä laukkua ottaa mukaan. Ehdottomasti must have -hankinta.

-Rosa

Baby number 2

img_2815

Vihdoin ja viimein voin paljastaa teille pienen suuren salaisuuden, joka on ollut suurin (ja ainoa) syy tähän pieneen blogitaukoon. Nimittäin alkusyksystä perheeseemme syntyy pikkusisko tai -veli ❤ Tällä hetkellä mennään 16 raskausviikkoa, eli ns. turvallisilla viikoilla ollaan, mutta ainahan raskaudessa voi tapahtua mitä vain loppuun saakka. Kuitenkin olemme äärettömän onnellisia ja kiitollisia tästä pienestä ihmeestä ja odotamme syksyä kovasti. 🙂

Alkuraskauden voin todella, todella huonosti. En kyennyt mihinkään muuhun, kun paikoillaan oloon. Minulla oli kaikki klassiset raskausoireet. Pahinta oli ehdottomasti tuo pahoinvointi ja oksentelu, joka alkoi 5 viikolla ja jota kesti 11 viikkoon saakka. Edelleen, jos ruokailu väli venähtää, saattaa tulla etova olo, mutta se ei ole mitään, verrattuna tuohon alkuun… Kuitenkin olen onnekas, että minulla se loppui “jo” rv 11, kun jollain se kestää paljon pidempään. Ja eihän tuo pahoinvointi ole mitään, ilman sitä järkyttävää (!!!) väsymystä.. Se on kyllä vieläkin aika kovaa, nukahtelen iltaisin helposti jo yhdeksän maissa ja voisin nukkua helposti kellon ympäri. Tai ylipäätään nukkua vaan. Viikko sitten kävin neuvolassa, jossa otettiin hemoglobiiniarvo ja selvisi sen romahtaneen raskausanemian tasolle. Se siis selittänee osaltaan väsymystä. En osannut tätä epäillä ollenkaan, koska esikoisen kohdalla hemoglobiini taisi tippua alimmillaan 120. Minulla on luontaisesti melko korkeat hemoglobiini arvot (sukuvika ;), joten tämä tuli täysin yllätyksenä. Nyt on kuitenkin rautalisät käytössä, niin eiköhän se auta hiukan asiaa.

6176699488_img_0398

Väsymys ei kuitenkaan tunnu tässä kohtaa ihan niin pahalta, kun tuo pahoinvointi on väistynyt. Toivottavasti myös pysyy poissa! Muita raskausoireita on ollut mm. hajuherkkyys. Esimerkiksi miehen käyttämä hammastahanan haju on aivan kamala nykyään… Lisäksi jauheliha on paistetussa muodossa ihan nou nou! Lihapullat ja jauhelihapihvit kyllä menee, mutta muuten ei oikein putoa. Samoin entisenä kahvin suurkuluttajana, tämä ei ole pudonnut alussa ollenkaan! Muistan tämän saman olleen myös esikoisen odotuksessa, mutta toisella kolmanneksella taisin alkaa taas kahvipannua kuluttamaan, tosin maltilla.

Mitään sen kummempia himoja ei kuitenkaan ole tullut. Karkeista ja suklaasta tykkään ihan yhtä paljon, kun ennenkin, eli paljon! 😀 Pahoinvoinnin ollessa pahinta, himoitsin vain kaikkea todella suolaista ja rasvaista. Ja mikä oudointa, oli se ainoa asia, mikä hetkeksi helpotti oloa. Suolakurkut on myös ollut kova juttu. Kärsin jonkinmoisesta suolan imeytymishäiriöstä. Se paljastui edellisessä raskaudessa, kun jouduin migreenien takia sairaalaan pariin kertaan. Normaalitilassa lisäilen siis jodioitua suolaa ruokaa tehdessä, mutta nyt raskaana ollessa tämä korostuu entisestään, juurikin tuolla suolaisen ruuan himolla. Nyt kun olo on tasoittunut, ei roskaruokaa tee juurikaan mieli, lähinnä vain perus kotiruokaa kuten perunamuussia ja lihapullia, lasagnea, uunikanaa, paistettua lohta yms.

Tulenkin varmasti kirjoittamaan tänne aika paljon kaikkea raskauteen liittyvää, kun luonnollisesti tämä on iso osa elämääni ja arkeani tällä hetkellä. On myös hauska seurata, miten tuleva isosisko reagoi kasvavaan mahaan. Hän on vielä niin pieni, ettei ymmärrä, vaikka ollaan kerrottu, että äidin mahassa on vauva. ❤

img_2759

Mukavaa alkanutta viikkoa!

-Rosa