Sairastelua

Kun kuva kertoo enemmän, kun tuhat sanaa.. Viikko sitten sain kesken työpäivän soiton päiväkodista, että tytöllä on lämpöä. Ajattelin, että varmasti se siitä muutamassa päivässä ohi menee, sillä hän ei ole koskaan oikein sairastellut kunnolla. Perjantaina hän olikin jo lähes normaali ja kävimme pikaisesti kaupassa, kunnes tuli lauantai.. Hän heräsi aivan tukkoisena ja taas oli lämpö noussut.. Sunnuntaina kävimmekin Mehiläisessä, jossa lääkäri epäili taudin olevan influenssaa. Otimme viime syksynä rokotukset tätä vastaan ja lääkäri epäilikin tämän olevan aavistuksen lievempi versio kyseisestä taudista. Onneksi otettiin noi rokotukset, en olisi halunnut sitä yhtään rajumpana meidän pikkuisellemme! ❤ Itse olen influenssan kerran sairastanut sen verran kovana versiona, että en ikinä haluaisi tätä pienelle ihmiselle kärsittäväksi! Tässä hänen “lievässäkin” versiossa on saanut valvoa yöt jo viikon verran sekä panadoli ja burana ovat olleet ehdottomat. Nyt saatiin bonuksena vielä korvatulehdus, mutta antibiootit näyttäisi tepsivän siihen onneksi. Kaikille pienten lasten vanhemmille muuten tiedoksi, että virustaudin yhteydessä pikkuisilla esiintyy usein myös nokkosrokon tapaista ihottumaa. Itse en tätä ennen tiennyt ja olin saada sydänkohtauksen, kun eilen aamulla herättiin ja menin vaihtamaan tytön vaippaa. Hänellä oli jalat aivan täynnä kirkuvan punaisia, turvonneita läikkiä. Onneksi meillä oli jo valmiiksi lääkäriaika varattuna korvien takia, niin sain samalla käynnillä vastauksen siihenkin. Toivottavasti tauti alkaisi pian jo helpottamaan, että täälläkin päästäisiin taas normaaliin arkeen.

Mukavaa keskiviikkoa ja ihanaa ystävänpäivää! ❤

-Rosa

Lisätunteja vuorokauteen?

img_2221img_2163img_2237

Huhheijaa, täällä arki on suorastaan vienyt mennessään! Tuntuu, että päivät menevät super nopeasti ohi ja tehtävää on koko ajan paljon. Siihen kaikkeen kun lisää melkoisen väsymyksen, niin avot. Näinä kiireisinä ajanjaksoina vaarana onkin, että ne pienet hyvät jutut jäävät kaiken kiireen ja stressin takia huomaamatta. Olenkin pyrkinyt näinä hetkinä olemaan enemmän läsnä. Kun olen töissä, keskityn työasioihin, kun olen kotona, keskityn 100% perheeseen. Kotona ollessani en esimerkiksi avaa läppäriä tai käy somessa, ennen kun pikkuisemme nukkuu. Töissä taas pyrin keskittymään siihen mitä olen tekemässä, enkä siihen, mitä kaikkea pitäisi vielä tehdä.

Tämä kevät tuleekin olemaan itselläni melkoinen pyristys, sillä tässä perhe ja työelämän ohessa olisi myös koulujuttuja hoidettavana kiitettävästi. Onneksi pääsiäisviikolla olen koko viikon lomalla! Se tulee varmasti enemmän kun tarpeeseen. Toisaalta tykkään, kun on paljon tekemistä. Olen sellainen ihminen, joka ei oikein viihdy tekemättä mitään. Siispä tällainen tiukempi jakso on omalla tavalla mukava haaste pitkän kotona oleilun jälkeen. Pyrinkin näkemään stressaavat ajanjaksot enemmän haasteina, kuin pakkoina. Kun ajattelee asian siitä näkökulmasta, ei se tunnukkaan enään niin pakko pullallata. Ja tietenkin myös se auttaa, kun tietää, että tämä on vain tietty ajanjakso vähän haastavampaa aikaa. Eiköhän tämä kaikki opiskelu ja työnteko vielä jossain kohti  palkita. Varsinkin siinä kohtaa, kun saan tehdä unelmatyötäni. 🙂 Sinne on kuitenkin vielä töitä tehtävänä, joten ei muuta, kun tuumasta toimeen ja unelmia kohti!

Ylläolevat kuvat on räpsitty viime viikonlopulta, kun vietimme ihanan rennon koti viikonlopun. Pulkkailimme, kävimme hoplopissa, söimme hyvää ruokaa ja herkuttelimme. Viikonloput, jotka saa viettää perheen parissa ihan rauhassa, ovat tällä hetkellä niitä parhaimpia.

Tsemppiä viikkoon!

-Rosa

Viisi asiaa, mitä aion tehdä vuonna 2018

Kuva Pinterest
  1. Joogata. Olen käynyt muutamia kertoja joogassa, mutta viimeisestä kerrasta on ainakin pari vuotta aikaa. Se on kuitenkin laji, jota haluan ehdottomasti oppia lisää. Haaveilen, että voisin käydä joogassa kerran viikossa, mutta alustava tavoite on käydä edes kaksi kertaa kuukaudessa. Olen aika touhukas ja stressaava tyyppi ja harvoin teen mitään rauhallista, vaikka sitä tällä hetkellä tarvisin paljon enemmän, kuin rääkki salitreenejä. Uskon, että joogasta olisi minulle tässä(kin) asiassa apua.
img_2041
Kuva pinterest

2. Stressata vähemmän. Olen ollut aina aika kova stressaamaan erilaisista asioista. Lapsen myötä omat elämän arvot ovat menneet uusiksi, ja nykyään stressaa ns. oikeista asioista. Enään ei stressiä aiheuta muiden ihmisten mielipiteet tai vaikkapa vaatekriisit, joita ennen lasta mietin vielä aika paljon. Nykyään tulee kannettua huolta asioista, joihin en pysty itse vaikuttamaan. Siispä juurikin tällaisten asioiden kanssa koitan ottaa asteen verran rennommin.

img_2042
kuva pinterest

3. Jatkaa elämäntapojen uudistamista. Tämä on ollut pitkä prosessi, jota olen tietoisesti tehnyt hitaasti, mutta varmasti. Pääsääntöisesti olen aina syönyt ja elänyt terveellisesti. Rakastan suklaata (ja kaikkea muutakin sokerista ja suolasta, mutta olen osannut pysyä kohtuudessa näiden kanssa, joten tämä puoli ei itselläni ole ongelma. Viime vuonna isoimmat ruokavalioon liittyvät muutokset ovat olleen gluteenittomuus sekä maitotuotteiden huomattava vähennys. Kärsin atooppisesta ihosta ja monista allergioista. Kävin viime vuonna n. 70 eri allergiatestissä, sillä ne menivät niin pahoiksi. Niistä ei mitään mullistavaa löytynyt, mutta mm. viljayliherkkyys löytyi. Eli pienestä määrästä tavallista viljaa en reagoi juurikaan, mutta jo parin päivän tavallisten viljojen puputtaminen aiheuttaa kovat ihottumat minulle. Tästä syystä olen nyt ollut lähes vuoden 100% gluteeniton ja tätä aion olla myös jatkossa. Maitotuotteiden vähentäminen on myös auttanut allergioiden ja ihottumien kanssa. Ainoastaan juustoissa ja kahvimaidossa olen käyttänyt tavallisia maitotuotteita, mutta esimerkiksi jugurtit olen korvannut soija- ja kauratuotteilla. Muutos tulee kuitenkin vielä varmasti jatkumaan. Viikon päästä olen nimittäin menossa funktionaalisen ravintovalmentajan juttusille, juurikin noiden lisääntyneiden allergioiden vuoksi. Odotan tätä todella innoissani!

me time
Kuva Pinterest

4. Me time. Olen käynyt viimeksi kasvohoidossa kaksi vuotta sitten, jalkahoidossa viimeksi koulussa, kun harjoittelimme niiden tekoa toisillamme. Tästä taitaa olla jo ainakin 4 vuotta? Tänä vuonna kuitenkin aion kerran kuukaudessa ottaa omaa aikaa. On kyse sitten kampaajasta, akupunktiosta, kasvohoidosta tai mistä vain. Mutta kerran kuukaudessa muutama tunti tuollaista, auttaa jaksamaan arjen kiireen keskellä. Se ei ole keneltäkään pois vain päin vastoin. Lauantaina onkin vuorossa kampaaja useamman kuukauden tauon jälkeen. ❤

5. We time. Eli oman ajan lisäksi aikaa myös parisuhteelle. Meitä on onneksi siunattu (nykyään) todella hyvä unisella lapsella, joka nukahtaa ennen ilta kahdeksaa ja herää aamulla kahdeksan aikaa. Todella harvoin joudumme heräämään öisin hänen itkuihinsa. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä on iltaisin useampi tunti kahdestaan. Silti olemme haaveilleet, että kerran kuukaudessa voisimme käydä kahdestaan rauhassa vaikkapa syömässä. Se on kuitenkin ihan eri juttu, kuin kotona syöminen. Lisäksi olemme miettineet, että kevään aikana käytäisiin jossain hotellissa/kylpylässä kahdestaan. Tyttömme ei ole vielä koskaan ollut yötä hoidossa, mutta nyt uskoisin, että sekin jo onnistuisi. Viimeistään kesällä hän tulee olemaan yön hoidossa, kun on ystäviemme häät, jonne menemme ihan kaksin. Silti olisi kiva harjoitella tätäkin ennen, jottei mene juhlat miettiessä, miten neidillä menee. 🙂

Tällaisia juttuja olisi siis luvassa tälle vuodelle. Ja paljon muutakin ihanaa. 😉

Mukavaa päivänjatkoa! 🙂

-Rosa

Ajatuksia päiväkodin aloittamisesta

Heipähei!

Niin se on taas uusi viikko ja uudet kujeet. Meillä oli tänään pikkuisen kerhopäivä. Lähistöllämme pidetään pari kertaa viikossa sellaista perhekerhoa, jossa olemme käyneet tämän syksyn. Niin ihana katsoa, kun pikkuneiti viilettää menemään siellä muiden taaperoiden kanssa. ❤ Lisäksi siinä on ihanaa myös se, että kerhon jälkeen ei tarvitse taistella ruokailujen kanssa ja unikin tulee varsin nopeasti, kun on aamun saanut touhuta kunnolla kavereiden kanssa. :). Kerho pidetään itseasiassa samaisessa päiväkodissa, jonne neiti muutaman kuukauden päästä menee. En voi uskoa, että enään vähän reilu kuukausi, niin minun pitäisi palata “oikeisiin” töihin. Toisaalta on ihan kiva päästä takaisin siihen ns. normi arkeen, mutta toisaalta ihan kauheaa.. 😀 Onneksi mies jää kuukaudeksi kotiin, niin pikkuinen saa sellaisen pehmeän laskun siihen, että en olekaan kokoajan siinä vieressä. Hän on nimittäin melkoisesti mamintyttö. ❤ Vaikka päiväkodin aloitus minua hiukan stressaa ja mietityttää, on se varmasti kaikinpuolin hyvä juttu. Neiti alkaa jo selvästi kaipaamaan enemmän oman ikäistä leikkiseuraa ja erilaista tekemistä. Kotinurkissa kun on koko ajan ne samat lelut ja samat naamat päivästä toiseen (eli käytännössä siis minä.. :D). Ja muutenkin uskon siihen, että se tekee kaikinpuolin hyvää lapsen kehitykselle saada oman ikäistä seuraa enemmän. Sosiaaliset taidot kun on niin älyttömän tärkeitä! Tuosta samaisesta kerhosta aloittaa samaan aikaan myös muutamia muitakin pikkuisia, niin se on myös kiva, kun siellä on muutamia tuttuja naamoja hänelle valmiiksi. On vaan ihan käsittämätöntä, että olen kohta ollut kotona 1,5 vuotta. Tuntuu kuin vasta olisin jäänyt töistä pois ja pikkuisemme olisi syntynyt. Jotenkin tämä aika on kulunut sellaisessa sumussu. Tai kaiketi se on juurikin sitä vauvakuplaa ❤ Niin ihanaa, mutta myös vähän sekavaa aikaa. Itse ainakin olin aika pitkään melkoisten hormonien vallassa.. :DMukavaa lumista tiistain jatkoa <3-Rosa

Here I m !

IMG_5424

Heipparallaan pitkästä aikaan! Täällä on lievästi sanottuna pitänyt haipakkaa taas viime kuukaudet, joten tästä syystä blogi jäänyt hetkeksi täysin sivusuun! Pahoittelut tästä! Kuitenkin on ollut kiva huomata, että tasaiseen tahtiin olette jaksaneet käydä siitä huolimatta katsomassa, olisiko täällä tapahtunut mitään. Ei ole ollut ei, paitsi now Im back! 😉

Tosiaan, viime keväänä repäsin ja luin itseni ammattikorkeakouluun sisään. Kyseinen AMK ei ole samassa kaupungissa, joten hieman sumplimista on tämä vaatinut. Nyt kun olen vielä vauvan (tai siis taaperon, mutten vielä suostu sitä myöntää) kanssa kotona syksyn, suoritan kursseja virtuaalisesti kotoa käsin. Ennen kun koulu alkoi, ajattelin että helpostihan ne tuossa sivussa menee. Aina kun baby on unilla niin kivasti läppäri auki ja vähän koneen näpytystä. Noh… Ei se ihan niin easy juttu ollutkaan ja melkoisen nopeasti tämä tyttö palasi maanpinnalle.. Ensinnäkin olin niin innoissani kouluun pääsystä, että kahmaisin melkoisen määrän opintopisteitä heti tälle syksylle. Siihen päälle sitten vielä kaikki tämä “arki sirkus”. Neiti kun menee tällä hetkellä sellaista kyytiä eteenpäin, ilman järjen hiventäkään, niin voitte arvata, että pikkaisen kiirettä pitää hänen kanssa. Häntä ei voi tällä hetkellä jättää oikeasti sekunniksikaan valvomatta. Sitten kun hänet saa väsytys taktiikalla unten maille, on siinä vaiheessa itsellä akut suhteellisen tyhjät. Tähän sitten päälle vielä yliaktiivinen (mutta maailman kiltein <3) koira ja kaikki muu arkeen liittyvä häppeninki.. Tässä vaiheessa pitäisi avata kone ja alkaa koulu hommiin, mutta valitettavan usein löydän itseni sohvalta, miehen kainalosta ja ihan tajuttomana..

IMG_5505

IMG_0033

En kuitenkaan valita. Onhan tämä aivan mieletön tilaisuus, että pääsin ensinnäkin kouluun sisään! Lisäksi tämä opiskelu into mikä on jotain sellaista, jota ei ole minulla kyllä ikinä ennen ollut. 😀 Ehkä ikä tekee tässäkin tehtävän? Tänä päivänä, kun yhä harvempi ihminen tekee vain sitä yhtä työtä koko elämän, on niin pirun tärkeää, että on jokin pohjakoulutus. Sen ymmärtää nyt paremmin, kun silloin parikymppisenä. Lisäksi työelämä muuttuu kokoajan sellaista vauhtia, että ei auta kun pysyä perässä ja kehittää itseään. Siinä asiassa kun ei ole ikinä valmis ja vain taivas on rajana! 😉

Rehellisesti sanottuna, en olisi ikinä uskonut, että pääsen. Lähdin kokeilemaan vain huvikseni, kuinka paljon jäisin pistemäärästä, jolla pääsee sisään, mutta toisin kävikin.. 😀 Joka tapauksessa, tällaisen härdellin pyörittäminen on vaatinut veronsa meikäläisestä viime ajat, mutta nyt onneksi asiat etenee mukavasti omalla painolla eteenpäin ja jää taas vähän aikaa tännekin. pinterest

Kuva: Pinterest

 

 

Kuullaan siis pian!

❤ Rosa

Mökkiviikko

image.jpeg

Mukavaa lauantaita! Täällä ollaan palailtu mökkireissulta kotiin. Oli kyllä kiva reissu! Ruokaa, saunomista, paljuilua ja hengailua hyvässä seurassa. 🙂 Ja kaikenlisäksi sattui todella hyvä sää!! Nyt pyykkikone laulaa jo toista kertaa tänään ja samalla bookataan pari hotellia ensi viikolle. Silloin nimittäin auton nokka kääntyy kohti pohjanmaata. Samalla reissulla olemme yhden yön myös vanhassa kotikaupungissani Tampereella. ❤ Sieltä suuntaamme sitten juhannuksen viettoon mökille. Ei paljon kotona siis tule nyt oltua, mutta miehen loman jälkeen taas näissä nurkissa tulee pyörittyä aiivan riittävästi. 🙂 Ihanaa lauantai-illan jatkoa!

 

-Rosa

 

 

Viikonloppu Pohjois-Savossa

image

imageimage

image

image

Mukavaa maanantaita! Meillä viikonloppu hurahti nopeasti mukavassa seurassa. Olimme miehen äidin luona käymässä Pohjois-Savossa. Saimme nauttia aivan älyttömän ihanasta kesäsäästä! Aurinko paistoi ja lämpöä riitti. Toisin on tänään.. Lauantaina käväisimme myös Kuopiossa moikkaamassa ystäväpariskuntaa ja heidän pikkuista vauvaa. Meidän “vauva” tuntui niiiiin isolta sen jälkeen. 😀 Eihän hän tosin enään mikään kovin pieni vauveli ole.. Pian tulee 8kk:tta mittariin, mennään jo kovaa vauhtia eteenpäin ja maidotkin juodaan itse tuttipullosta. Miten tämä aika näin nopeasti on mennyt!?

Mies on nyt kesälomalla toista viikkoa ja huomenna suuntaamme kohti Keski-Suomea meidän kesämökille. Olemme näillä näkymin ainakin torstaihin saakka siellä. Muita sen kummempia lomasuunnitelmia ei meillä ole. Lähinnä kotona olisi tiedossa tyttären huoneen laittoa (siitä oma postaus tulossa) ja seinän maalausta.. 😀 Ajateltiin kyllä, että olisi kiva joku päivä käydä Suomenlinnassa piknikillä, jos säät vain sallii..

Nyt laitan pikkuneidin unille ja suuntaan itse salille pitkästä aikaan. Hyvä käydä noita grillimakkaroita edes kerran viikossa sulattelemassa.. 😀 Ihanaa viikonjatkoa ❤

-Rosa